D30 HESEKIELIN KIRJA osa 2
6. Profetiat ympäröivien kansojen tuomioista
HES 21:33-37; 25:1-32:32; 35:1-36:7
Jumala on pitkämielinen ja runsas armossa kaikkia luotujaan kohtaan.1) Monin tavoin Hän herättelee ja ravistelee kansa-kuntia, jotta "maan ääret" kääntyisivät parannuksessa Hänen pelastettavakseen2). Tuskin rakas isänmaammekaan jää tässä suhteessa vaille taivuttelevaa kuritusta. Osassa 1 huomasim-me, millaiset pimeyden teot toivat Israelin kansalle lopulta Jumalan rangaistuksen. Samat synnit kuormittavat myös paka-nakansojen jumalattomuuden mittaa. Profeetta Hesekielille il-moitettiin vielä eräs synti, joka on erityisen paha Herran sil-missä: se on vahingonilo valitun kansan ahdingolle tai väkivalta sitä kohtaan.3) Näemme tämän selvästi, kun luemme, mitkä syyt olivat aiheuttamassa Israelin naapurikansoja kohdanneet tuomiot.
Profeetta Hesekielin tehtävänä oli välittää sanoma Herran tuo-mioista myös Israelia ympäröiville kansoille: ammonilaisille ja mooabilaisille (Aabrahamin veljenpojan Lootin jälkeläisiä4)), edomilaisille ja seiriläisille (Iisakin venhimman pojan Eesaun jälkeläisiä5)), filistealaisille (Kaftorin ja Kreetan saarilta Välime-ren kaakkoisrannalle 1100-luvulla eKr saapuneen merikansan jälkeläisiä6)), tyyrolaisille (v. 2750 eKr perustetun Tyyron kau-pungin ympäristössä asunutta Välimeren foinikialaista kauppi-askansaa7)), siidonilaisille (Nooan pojasta Haamista polveutu-neen Kanaanin esikoisen jälkeläisiä8)) ja egyptiläisille.
Yllä otsikossa mainituissa raamatunkohdissa kerrotaan, mikä näiden kansojen asenteissa ja teoissa johti Hesekielin ennus-tusten toteutumiseen eli Jumalan sallimiin rangaistustuomi-oihin mm. sodan kurimuksen ja ruttoepidemian kautta. Kun seuraavaan luetteloon poimimme näiden kansakuntien kollek-tiivisia syntejä, teemme sen rukoillen isänmaallemme armoa ja ymmärrystä kääntyä sellaisista pois. Ne pahoittivat Jumalan mielen niin, että Hän joutui kuritusta käyttämällä osoittamaan kansoille kunniansa, pyhyytensä ja herrautensa (28:22-24).
●Vahingonilo Jerusalemin hävityksen, temppelin häpäise-misen ja Juudan heimon kärsimyksen johdosta (25:3-4,8-9; 26:2-3. Vrt OB 12-13)
● Jumalan maan erityisaseman halveksiminen ja maan hal-tuun ottaminen (25:6-7; 35:12-13; 36:1-7; Vrt AAM 1:13-14; JER 10:25)
● Kostonhimo ja väkivaltainen viha Israelin kansaa kohtaan (25:12-13,15-17; 35:5-6. Vrt AAM 1:11-12)
● Epäjumaliin turvautuminen (30:13. Vrt JER 43:11-13; 47:7; 48:13,35)
● Kansakunnan (johtajineen) korskea ylpeys Jumalaa koh-taan, joka oli sallinut sen menestyä ja vaurastua inhimillisen viisauden ja työnteon sekä maan tuotteiden ja maaperän rik-kauksien avulla (27:27,33-34; 28:2-7; 31:9-11. Vrt JER 48: 26-29,42)
Hesekielin kyky kuulla ja ymmärtää valtaistuimella istuvan "ihmisen näköisen hahmon" puhetta oli melko tarkka. Eli niin tarkka kuin Hengen viesti voi savi-ihmisen "vastaanottimessa" parhaimmillaan olla. Historian kirjat vahvistavat, että hänen kauttaan tulleet ennustukset toteutuivat hyvin. Siitä esimerkki-nä on profetia tyyrolaisten kohtalosta, jonka Hesekiel vas-taanotti yhdentenätoista pakkosiirtolaisuusvuotenaan eli vuon-na 586 eKr. (Olen kirjoittanut Tyyrosta laajemmassa konteks-tissa sivulla Suuri Babylon.) Kirjansa luvussa 26 Hesekiel antoi mahdottomalta tuntuvan ilmoituksen Tyyron - tuon yli 2000 vuoden ikäisen kukoistavan foinikialaisen kauppakaupungin - tulevaisuudesta. Sen mukaan mahtava liike-elämän keskus tulisi monien kansojen ryöstöretkien seurauksena muuttumaan mitättömäksi kalastajien verkkojen kuivauspaikaksi (26:3-5).
Tyyron historia kertoo ennustuksen täyttyneen yksityiskohtia myöten:
7. Lupaukset Israelin uudistumisesta ja
ihanasta tulevaisuudesta
Jumalan omaisuuskansansan ennalleen palauttaminen on yksi Raamatun vahvimmista lupauksista. Kuten huomaamme, sisältää Hesekielin profetia Jaakobin heimon "oksastamisesta takaisin omaan oljypuuhunsa"9) useita eri vaiheita. Kun juuta-laiset Babylonin pakkosiirtolaisuuden päätyttyä olivat asutta-neet Persian ja Kreikan imperiumien alaista Luvattua Maata noin 650 vuotta, kohtasivat he toisen, entistä rajumman maas-takarkoituksen uuden maailmanhallinnon, Rooman, toimeenpa-nemana vuosina 66-135. (Israelin ahdinkoa maailmanvaltojen puristuksessa on käsitelty sivulla Kohti keskiyön pimeyttä.
Pitkään näytti siltä, ettei edes Hesekielin ennustuksen ensim-mäinen vaihe a toteutuisi. Juutalaiset hajaantuivat Rooman valtakuntaan ja sieltä kaikkiin ilmansuuntiin vieraiden kansojen keskelle (hajaannus = diaspora). Monissa Euroopan maissa he joutuivat kärsimään syrjäytymistä, ankaraa vainoamista ja pel-koa, mistä profetian Henki puhui jo Mooseksen kautta.10) Vasta 1800-luvun lopulla juutalaisten kohtalo alkoi kääntyä Hesekielin ennustamaan suuntaan: kehittyi juutalaiskansallinen siionismi-liike, hepreankieli elpyi ja syntyi kaipaus omasta turvallisesta kotimaasta (henkinen identiteetti: HES 37:1-6).
Vuoden 1917 lopussa britti-kenraali Allenby saapui Jeru-salemiin ja lopetti neljä vuo-sisataa kestäneen ottomaani-vallan Pyhässä Maassa. Se avasi padon Jaakobin heimo-laisten muuttamishalulle isi-ensä maahan (viereinen tau-lukko). Huolimatta Paholai-sen moniulotteisesta vastus-tuksesta11), juutalaisvaltio it-senäistyi raamatulliselle koti-seudulleen 14.5.1948 (fyy-sinen identiteetti: HES 37: 7-8). Hesekielin ennustama Luvatun Maan asuttaminen, viljeleminen ja rakentaminen pääsivät sitten vauhtiin.
Tätä kirjoitettaessa juutalaisten määrä maailmassa on noin 15,8 miljoonaa. Eniten juutalaisia on Israelissa, jossa heitä asuu 7,3 miljoonaa (76 % maan väestöstä). Enemmistö juu-talaisista asuu kuitenkin vielä hajaannuksessa muissa maissa: esimerkiksi USA:ssa 6,3 milj., Ranskassa 0,44 milj., Kanadassa 0,40 milj., Englannissa 0,31 milj., Argentiinassa 0,17 milj., Sak-sassa 0,13 milj., Venäjällä 0,12 milj., Australiassa 0,11 milj., Brasiliassa 0,09 milj., Etelä-Afrikassa 0,05 milj. ja Unkarissa 0,04 miljoonaa.
Israelin kansan jäännöksen lopullinen puhdistaminen "kansojen erämaassa", sen palaaminen katuen Jumalansa armahdetta-vaksi sekä uudella Hengellä varustaminen ovat vielä edessäpäin (hengellinen identiteetti; HES 37:9-14). Tämä viimeinen vaihe Hesekielin ennustuksessa toteutuu vasta ns. "Jaakobin ahdis-tuksessa", jossa kansa kääntyy ristiinnaulitsemansa Messiaansa tykö. Viimeistenkin juutalaisten muutto isiensä maahan täyttyy sen jälkeen, kun Jeesus on astunut sinne ja perustanut tu-hatvuotisen Rauhanvaltakunnan. (Aihetta on käsitelty sivuil-la Sadonkorjuun kolme vaihetta ja Viimeinen pasuuna.)
