C15 HYVEET PIETARIN OPETUKSESSA
Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mitä tarvitaan elämääna) ja jumalanpelkoonb). (2 PIET 1:3)
Tämä Pietarin musteella tallennettu sana kuulostaa uskonroh-keudessaan jopa idealistiselta. Koska se kuitenkin on Herran lupaus omilleen, se ei ole ylimitoitettu. Sen mukaan kaikki, mitä pelastettu ihminen ajallisessa ja hengellisessä elämässään tarvitsee, on lahjoitettu hänelle Kristuksessa. Saman ajatuksen lausui tuhlaajapoikavertauksen isä pojalleen näin: "Kaikki, mikä on minun, on sinun."1) Jumalan perheessä varustus Isän tahdon mukaista elämää varten on siis lapsen omistuksessa, vaikka hän ei vielä ole joutunut ottamaan tai ymmärtänyt ottaa sitä kokonaan käyttöönsä. Uudestisyntymisessä siitä tuli hänen rikkautensa Kristuksessa2), vähän samalla tavalla kuin - kalpeaa vertauskuvaa käyttäen - ihmisen biologia ja tempera-mentti ovat alkuhedelmöittymisestä lähtien valmiina hänen geeniperimässään. Kypsyminen sanan siemenestä hengelliseen täysi-ikäisyyteen tapahtuu vähitellen Jumalan voiman ja kasvuaikataulun mukaan.
Hän on kutsunut meidät omalla kirkkaudellaan ja voi-mallaan c) ja niiden kautta lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee. Pyrkikää juuri siitä syystä innokkaasti osoittamaan uskossanne hyveitä c). (2 PIET 1:3-5)
Sanan lupaukset ovat vakuutuksia, jotka Jumala on sitoutunut täyttämään lapsensa elämässä. Jokainen niistä on "kyllä" ja "aamen" Jeesuksessa.3) Yksi ihmeellisimmistä lupauksista koskee mahdollisuutta päästä osalliseksi jumalallisesta luon-nosta, minkä ilmenemismuotoja uskovan vaelluksessa Pietari nimittää hyveiksic). Erotukseksi antiikin moraalifilosofian arvostamista ihmisluonteen jaloista piirteistäd) Pietari tarkoittaa hyveillä Herran Hengen aikaan saamia hedelmiä uudestisyn-tyneen ihmisen persoonallisuudessa (vrt. kuva alla). Rohkais-tessaan kirjeensä vastaanottajia osoittamaan niitä innokkaasti (sitä mukaa kun ne kypsyvät) hän muistuttaa, että lähtökohta niiden valmistumisessa on Jumalan voimassa ja lupauksissa. Osoituksena sille, että "hyveen" alkuperä on Jumalan "voimassa", Pietari käyttää yllä olevissa jakeissa näistä kummastakin käsitteestä samaa kreikan ilmaisua aretē c).
Jumala itse huolehtii luontonsa mukaisen "geeniperi-män" toteutumisesta lapsensa elämässä, jos Hän saa siihen mahdollisuuden.
"Hyve" Pietarin sanastossa ei siis kuvaa lopputulosta luonnolli-sen ihmisen omasta yrittämisestä olla hyvä ja toimia oikein, mikä sekin on kunnioitettava tavoite. Ellei Herran Henki meissä olisi aktiivinen, jäisi "pyrkimys osoittaa uskossamme hyveitä" turhaksi. Armonsa kärsivällisyydellä Hän vaikuttaa sisimmäs-sämme jatkuvasti kolmea hyveiden perusedellytystä: a) uskoa, b) tahtoa (pyrkimistä) ja c) tekemistä (osoittamista). Platonin ja hänen oppilaansa Aristoteleen hyveoppi ei tunnista tällaista sisäisen vaikutuksen lähdettä, joka asuu jokaisessa Hengestä syntyneessä uudessa luomuksessa.
Herramme armo on ollut ylenpalttinen vaikuttaen uskoa ... (1 TIM 1:14). Ajatelkaa itsestänne kohtuullisesti, sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on kullekin antanut (ROOM 12:3). Vahvistukaa uskossa (KOL 2:7).
Niin kuin olette aina olleet kuuliaisia, ahkeroikaa peläten oman pelastuksenne hyväksi. Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. (FIL 2:12-13)
a) Jumalan vaikuttama ja vahvistama usko kiinnittyy sanan lupausten omistamiseen vastakkaisista olosuhteista ja koke-muksista huolimatta. Hyveistä puhuttaessa se tarkoittaa luotta-musta Hengen kykyyn aikaansaada uskovassa jumalallisen luonnon mukaista muutosta (pyhitystä).
b) Jumalan aikaansaama tahtominen on sydämen vilpitön-tä pyrkimystä ojentaa oma vaellus kaikessa sanalle kuuliaisek-si. Se on kokosydämistä halua hylätä vanha ihminen tekoi-neen ja etsiä tilalle Herran valmis suunnitelma omaa elämää varten.4) Suostuminen itselle kuolemiseen ja suuntautuminen riippuvuuteen Jeesuksesta tulee välttämättömäksi, kun oma totaalinen kykenemättömyys ja voimattomuus vanhurskauden hedelmän kantamiseen paljastuvat.5) Olen tällä sivustolla käyttänyt siitä sanontaa "omalle Golgatalle astuminen". Sen myötä poistuvat esteet Hengen täyteyden tieltä, mikä on lähtökohta "hyveiden osoittamiselle".
c) Niin ikään tekeminen eli vaeltaminen ja palveleminen Hen-gessä on Jumalan vaikuttama. Se on Kristuksen elämän hallitsemista uskovassa, jolloin jumalallisen luonnon mukaiset hyveet voivat "manifestoitutua" esille käytännön tilanteissa. Näistä Hengen hyvistä hedelmistä Pietari nostaa kirjeessään esille keskeisimmät:
Pyrkikää ... osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärrystä, ymmärryksessä itsehillintää, itsehillinnässä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa veljesrakkautta (philadelphia) ja veljes-rakkaudessa yleistä rakkautta (agape). (2 PIET 1:5-7)
Koko tietämyksemme Jumalan tahdon mukaisesta pyhästä vaelluksesta on peräisin Hänen sanastaan. Siksi ensiaskel hyveissä kasvamiselle on ymmärryksessä, jolla "kotiopetta-jamme" Totuuden Henki uudistaa mieltämme Kirjoituksia tutkiessamme6). Alusta alkaen pahuus ihmiskunnassa on seuraus Jumalan sanan torjumisesta. Pietarin mukaan jumalallisesta luonnosta osalliseksi tuleminen avaa tien ulos turmeluksesta, joka maailmassa langenneen ihmisluonnon himojen tähden vallitsee7).
Vastakohdan maailmalliselle, lihallista mielihyvää nopeasti tavoittelevalle himokkuudelle ja malttamattomalle itsekkyydelle muodostavat apostolin seuraavaksi mainitsemat hyveet. Ne ovat: itsehillintä, kärsivällisyys ja terve jumalanpelko. Niiden välityksellä jumalallinen luonto heijastuu sävyisyytenä ihmissuhteissa, harkintakykynä puheessa sekä lujuutena pahan voittamisessa. Näiden persoonallisuuden piirteiden Pietari toivoo saavan lukijoissaan tilaa.
Temperamentin avulla (vrt. kuva alla) selitetään ihmisten toimintatyyleissä vallitsevia synnynnäisiä eroja. Jo vauvat ovat erilaisia esimerkiksi varautuvuudessaan uusiin asioihin ja ihmisiin, kipu- ja meluherkkyydessään sekä huolestuneisuu-dessaan yksin jäätyään. Temperamenttinsa mukaisesti he ilmaisevat tunteensa eri voimakkuudella ja nopeudella. Temperamentin ja ympäristön vuorovaikutus lapsuudesta lähtien muovaa ihmisen luonteen. Se ei ole ihanteellinen, sillä moninaiset syntiinlankeemuksen jäljet vääristävät sitä. Uudestisyntyneen ihmisen hengen, mielen ja käyttäytymisen kokonaisuutta, jossa Pyhä Henki on aloittanut uudistamis-työnsä, kutsumme tällä sivulla persoonallisuudeksi.
Kokemuksesta hyvin tiedämme, että esimerkiksi itsehillintä ja kärsivällisyys hyvine tekoineen eivät pelastuttuamme ilmestyneet olemukseemme heti valmiina Hengen lahjoina. Ne kypsyvät hitaasti mm. uskon kestäväisyyttä koettelevissa ahdingoissa. Niinpä kilvoitusmatkallamme saatamme kokea rankkojakin epäonnistumisia - lankeamisia kärsimättömään hermostumiseen, itsehillinnän menettämiseen ja kiukkuiseen ärtyisyyteen - joita sitten häpeämme ja Herran edessä kadumme. Hänen työnsä edistymisen kannalta on tärkeätä, että keskeneräisyytemme paljastumisesta huolimatta säilytämme uskonluottamuksen Jumalan lupauksiin (edellä kohta a) ja suostumme palaamaan ristin kantajan (itsemme kieltäjän) osaamme (edellä kohta b). Näissä Jumalan vaikuttamissa "perusedellytyksissä" pysyessämme tulemme huomaamaan, kuinka Hänen voimansa avulla kykenemme lopulta voittamaan (kuolettamaan) sitkeimmänkin lihallisen heikkoutemme8). Eikä ole väärin uskossa odottaa Pietarin lailla, että Hän lupaustensa mukaan aikaansaa meissä hyveitä, jotka näkyvät persoonallisuudessamme.
Tehän tiedätte, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette millään tavoin vajaita. (JAAK 1:3-4)
Kypsyminen Kristuksen mielenlaadussa ilmenee Pietarin "hyveluettelon" mukaan lopulta myös rakkautena toisia ih-misiä kohtaan. Sekin on osa hedelmää, joka puhkeaa esille jumalallisen luonnon, Hengen elämän, vapaasti "virratessa kristusrunkoon kiinnittyneissä oksissa". Koska siis agape-rakkauden lähde on Jumalassa eikä ihmisessä itsessään, olemme rakkauteen pukeutumisessa riippuvaisia Hänen Henkensä osallisuudesta ja täyteydestä9). Neuvoessaan tavoittelemaan rakkautta10) sana ei ohjaa yritykseen "valmis-taa" sitä ihmisluonnetta parantelemalla. Sen sijaan,
kun opimme valitsemaan hetki hetkeltä itselle kuolemisen tien. luovutamme Hengelle täyden vapauden ilmentää Kristuksen rakkautta meissä niin kuin Hän tahtoo.
Raamatun kehotukset "palvella rakkaudessa" ja "vaeltaa rakkaudessa" 11) voivat toteutua vain Hengen hallinnan alaisuudessa.
Hyveitä koskevan opetuksensa päätteeksi Pietari kiinnittää huomiota kahteen merkittävään havaintoon:
Jos teillä on nämä ja ne yhä enentyvät, ne eivät anna teidän olla toimettomia eivätkä hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa. (2 PIET 1:8)
Pietarin esille nostamien "hyveiden" kypsymisellä yksilön ja seurakunnan elämässä on vääjäämätön siunaus: se aktivoi palvelutyön hedelmääkantavaksi. Kristuksen rakkaus maailman keskellä, jossa globaali ahdinko ja pahoinvointi näyttävät voimistuvan, ja jopa luonnollinen philia-rakkaus kylmenevän, vetää ihmisiä yhä puoleensa. Tätä näköalaa Pyhä Henki ei innoittanut Pietaria kirjoittamaan vain Vähä-Aasian kristityille vaan myös meille. Sen vuoksi rohkenen uskoa, että seurakunnalla nyt ennen Jeesuksen paluuta on mahdollisuus puhdistua vastaanottamaan laajempi herätyksen kevätsade. Olen kirjoittanut aiheesta sivuilla Rakkauden kevät ja Viimeinen herätys.
Mutta se, jolla ei näitä ole, on sokea ja likinäköinen. Hän on unohtanut puhdistuneensa entisistä synneistään. (2 PIET 1:9)
Toisaalta on huolestuttava hengellisen kasvun ongelma kyseessä, jos mikään pyhityksen hedelmä - ymmärrys sanasta, itsehillintä, kärsivällisyys, jumalanpelko tai rakkaus - ei ole saanut muotoa uskovan persoonallisuudessa. Sanan siemen ei ole silloin lähtenyt kunnolla itämään sydämen maaperässä, ja edellä mainituista "hyveiden perusedellytyksistä" erityisesti kohta b on jäänyt toteutumatta. Aito Jumalan armon kokemus, entisistä synneistä Jeesuksen veressä puhdistunut omatun-to, on uudelleen päästetty hautautumaan lihan "rikkakasvien" alle. Orjantappurat ja ohdakkeet ovat kitkemättöminä saaneet rehottaa sydämen maaperässä ja tukahduttaa Hengen elämän.12) Pietarin mainitsemat jumalallisen luonnon mukaiset "hyveet" puhkeavat ajallaan esille, jos risti saa jatkuvasti käsitellä vanhan ihmisen perintöä olemuksessamme.
